Asumiseen liittyy nykyään suuria muutospaineita, ja asuminen onkin murrosvaiheessa. Muutospaineet kumpuavat kahtaalta; asukkaista ja asukkaiden preferensseistä johtuvista tekijöistä, jotka muuttavat asumiseen kohdistuvia kysyntätekijöitä sekä teknologisista tekijöistä, jotka mahdollistavat uudentyyppisiä lähestymistapoja asumiseen liittyvien palveluiden tarjontaan. Keskeinen asukkaista johtuva muutostarve aiheutuu väestön demografisen rakenteen muuttumisesta. Myös asuntokuntien määrä on kasvanut samalla kun asuntokuntien koko on pienentynyt. Samaan aikaan työnteon tavat ovat muuttuneet, ja yhä suurempi osa työstä tehdään etätyönä pois perinteisestä toimistoympäristöstä. Osin tämä heijastuu myös kotitalouksien ajankäyttöön, mikä on aiheuttanut työajan pituuden ja mallien moninaistumisen.
Asumisen palveluista eli asukaspalveluista ja niiden tarpeesta on tosin keskusteltu pitkään. Usein keskustelut kuitenkin rajautuvat ikääntyneiden asukkaiden erityyppisiin palvelutarpeisiin, mutta tämä on osin liian rajautunut näkökulma. Palvelujen hyödyntäminen lisääntyy nuorempienkin keskuudessa, jotka tavoittelevat palveluilla enemmän vapaa-aikaa ja helppoutta elämäänsä, ja he ovat tottuneet palveluiden käyttöön. Myös valtio tukee asumisen palvelujen käyttöä kotitalousvähennyksillä, mikä on omalta osaltaan vaikuttanut palvelujen käytön lisääntymiseen aina siihen saakka, kun vähennysoikeutta leikattiin 2020. Kaiken kaikkiaan kysyntää erilaisille palveluille on, mutta kaikesta edellä mainituista tekijöistä huolimatta asukaspalvelujen tarjonta ei ole vielä yleistyneet osana asumisen tarjontaa samalla tavoin kuin esimerkiksi Yhdysvalloissa, joissa asumisen palvelut ovat yksi kilpailutekijä vuokralaisista kilpailtaessa. Suomessa asumiseen liittyvien palvelujen tarjonta osana asumista on vielä aika lailla alkutekijöissään.
Olemmekin käynnistäneet kehityshankkeen asumisen palvelujen kehittämiseksi alan toimijoiden kanssa yhteistyössä. Kehityshankkeessa ovat mukana Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA, Espoon asunnot, HOAS, Kiinteistöliitto Uusimaa, Kruunuasunnot, LOAS, Lännen Palveluyhtiöt, NAL Asunnot, Suomen Kiinteistöliitto ja Y-Säätiö. Hankkeen tavoitteena on kehittää asukaspalvelujen hankinta- ja tarjontamalleja, joita voivat hyödyntää niin taloyhtiöt ja vuokrataloyhtiöt kuin palveluntuottajatkin. Hankkeessa asumisen palveluja tarkastellaan sekä tilojen kautta tarjottavina palveluina, kuten kuntosalit, talopesulat, postihuoneet, että muina palveluina, kuten kotisiivous, nikkarointipalvelut, sisustuspalvelut. Palvelujen kehittäminen mahdollistaa myös asumisen kokonaisvaltaisemman tarkastelun ja erilaisten asumisen arvoelementtien tunnistamisen.
Tänä päivänä asumisen kehittämiseen liittyvä yleinen keskustelu kietoutuu vahvasti asunnon koon, erityisesti pienten asuntojen ja asumisen hinnan ympärille. Asukkaan arvokokemusta tarkastellaan tällöin hyvin kapeasta perspektiivistä ja merkittävä osa asumisen arvoelementeistä jää ottamatta huomioon. Asumisen palveluilla on keskeinen merkitys asukkaiden asumiskokemuksessa ja hyvin toimivilla palveluiden tukevilla yhteistiloilla ja muilla palveluilla voidaan toisaalta lisätä vuokralaisten pysyvyyttä ja asukkaiden tyytyväisyyttä, mutta toisaalta myös mahdollistaa esimerkiksi ikääntyneiden itsenäinen asuminen pidempään kotona. Asumisen palvelujen kehittäminen voi myös mahdollistaa asuntojen brändäämisen ja vuokranantajien kilpailemisen vuokralaisista muillakin tekijöillä kuin edullisella vuokralla ja sijainnilla. Asukkaille monipuoliset asumisen palvelut mahdollistavat laadukkaamman asumisympäristön, joka tukee kokonaisvaltaisesti asukkaan henkistä ja fyysistä hyvinvointia ja luo arvoa elämisen eri osa-alueille.
Toimitusjohtaja TkT Jukka Puhto