ASU-hankkeessa kehitettiin asumisen mukavuuksia ja palveluja

Palvelujen roolista osana asumista on puhuttu jo pitkään ja asumista tukevien palvelujen tarve on yleisesti tunnistettu. ASU-hankkeessa on nyt kehitetty asumisen mukavuuksien ja palvelujen tarjontamalleja yhteistyössä alan toimijoiden kanssa.

Väestön ikääntyminen ja nuorempien sukupolvien kulutustottumusten muutoksen on ennustettu lisäävän asumisen palvelujen tarvetta. Paremmat asumisen palvelut mahdollistavat laadukkaammaksi koetun asuinympäristön ja ikääntyvien kotona asumisen pidempään.

Kuva: Asumisen palvelujen ”kartta”

Asumisen palvelutarjonnan kehittämiseksi käynnistettiin keväällä 2022 kehityshanke yhteistyössä alan toimijoiden kanssa. Hankkeessa kartoitettiin kansainvälisiä asumisen trendejä, selvitettiin asumisen mukavuuksien ja palvelujen nykytilannetta, tulevaisuuden tarpeita taloyhtiöissä sekä kehitettiin toimintamalleja, joiden avulla mukavuuksien ja palvelujen tarjontaa voidaan parantaa.

”Asumisen mukavuudet ja palvelut ovat alihyödynnetty asumisen kehittämisen osa-alue. Ne tarjoavat innovatiivisille toimijoille runsaasti uudenlaisia mahdollisuuksia arvonluontiin asukkaille.” toteaa hankeen ohjausryhmän puheenjohtaja, toimitusjohtaja Mika Karlsson Kruunuasunnoilta.

Asuminen on murroksessa ja siihen kohdentuu uudenlaisia tarpeita. Asumisen kehittämisessä on tulevaisuudessa otettava huomioon yhä enemmän myös asumisen palvelut.

Lisätietoja:
Jukka Puhto
Toimitusjohtaja
050-550 1234
jukka.puhto@bes.fi

Linkki hankkeen materiaaleihin:
ASU-tiedote

ASU-hankkeen tulokset

ASU-kyselyn tulokset

Hankkeen ohjausryhmän organisaatiot:
Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus (ARA), Espoon Asunnot, HOAS, Kiinteistöliitto, Kiinteistöliitto Uusimaa, Kruunuasunnot, LOAS, Lännen Palveluyhtiöt, NAL Asunnot ja Y-Säätiö.

Asumisen ympärillä käytävässä keskustelussa korostuvat perinteisesti asunnon kokoon ja pohjaratkaisuun liittyvät asiat. Tämä on kaventanut asumiseen liittyvää keskustelua usein lähinnä tekniseen ja arkkitehtoniseen näkökulmaan ja rajannut paljon muita asukaskokemukseen vaikuttavia tekijöitä keskustelusta pois. Asumiskokemus koostuu kuitenkin muistakin tekijöistä kuin asunnon tilallisista ja teknisistä ominaisuuksista. Asumiskokemukseen vaikuttavat myös erilaiset koko asuinyhteisön mukavuudet ja palvelut.

Asumisen mukavuudet liittyvät asunnon, asuinrakennuksen tilallisiin, rakenteellisiin ja teknologisiin ominaisuuksiin. Mukavuuksien lisääminen ja poistaminen edellyttää pääsääntöisesti muutos- ja korjaustöitä rakennukseen. Mukavuuksia ovat esimerkiksi lattialämmitys, ilmastointi, saunaosasto tai pyörien huoltotila. Ne ovat investointiluonteisia ominaisuuksia, joiden käyttökustannukset peritään asukkailta yhtiövastikkeiden ja vuokrien kautta.

Asumisen palveluja voidaan sen sijaan liittää lähtökohtaisesti mihin tahansa asuntokohteeseen sopimalla esimerkiksi paikallisen palveluntarjoajan kanssa palvelujen toimittamisesta asuntokohteeseen. Tällä ei ole vaikutusta rakennuksen tiloihin, rakenteisiin tai teknologioihin. Näitä ovat esimerkiksi kotisiivous, asennuspalvelut ja sisustuspalvelut. Nämä ovat käyttösidonnaisia palveluja, joiden kustannukset peritään yleensä palvelumaksun muodossa suoraan asukkailta.

Kansainvälisillä vuokramarkkinoilla erilaiset mukavuudet ja palvelut nähdään keskeisenä kilpailutekijänä. Suomessa asumisen mukavuuksista ja palveluista käyty keskustelu on ollut varsin vähäistä, vaikka tarve asumisen palveluille on tunnistettu väestön ikääntyessä ja kulutustottumusten muuttuessa. Nyt olisi hyvä hetki kääntää katseet kohti kokonaisvaltaisempaa asumiskokemusta ja ottaa asuntokehittämisen fokukseen myös asumisen mukavuudet ja palvelut kansainvälisten mallien mukaisesti. Asumisen mukavuutta ja toimivia palveluja arvostavat kaikki, eivät pelkästään ikääntyvät.

Asumisen ydintuotteen eli asunnon ympärille voidaan kehittää paljon erilaisia asumista tukevia mukavuuksia ja palveluja. Sekä asumisen mukavuuksien että palvelujen lista on lähes loputon ja ne liittyvät kaikkiin ihmisen elämän eri osa-alueisiin, kotiin ja kodinhoitoon, perheeseen ja sosiaalisiin suhteisiin, työhön ja opiskeluun, liikkumiseen, terveyteen ja hyvinvointiin ja harrastuksiin. Tämä mahdollistaa varsin monipuolisen asumistarjoaman kehittämisen ja asumisen konseptien kohdentamisen erilaisille asukassegmenteille. Asumisen mukavuudet ja palvelut tarjoavat alan innovatiivisille yrityksille paljon mahdollisuuksia oman kilpailukyvyn kehittämisen samalla kuin asukkaille tarjotaan entistä parempia asuinympäristöjä laadukkaine palveluineen.

Mukavuudet ja palvelut tulevat olemaan asunto- ja vuokra-asuntomarkkinoilla tulevaisuuden kilpailutekijöitä Suomessakin. Tämän vuoksi kehitämme ASU-hankkeessa yhteistyössä alan johtavien toimijoiden – Kruunuasunnot, Espoon Asunnot, HOAS, Kiinteistöliitto, Kiinteistöliitto Uusimaa, LOAS, Lännen Palveluyhtiöt, NAL Asunnot ja Y-säätiö – kanssa tarjontamalleja asumisen mukavuuksille ja palveluille. Teemme näin yhdessä parempaa tulevaisuuden asumista!

Asumiseen liittyy nykyään suuria muutospaineita, ja asuminen onkin murrosvaiheessa. Muutospaineet kumpuavat kahtaalta; asukkaista ja asukkaiden preferensseistä johtuvista tekijöistä, jotka muuttavat asumiseen kohdistuvia kysyntätekijöitä sekä teknologisista tekijöistä, jotka mahdollistavat uudentyyppisiä lähestymistapoja asumiseen liittyvien palveluiden tarjontaan. Keskeinen asukkaista johtuva muutostarve aiheutuu väestön demografisen rakenteen muuttumisesta. Myös asuntokuntien määrä on kasvanut samalla kun asuntokuntien koko on pienentynyt. Samaan aikaan työnteon tavat ovat muuttuneet, ja yhä suurempi osa työstä tehdään etätyönä pois perinteisestä toimistoympäristöstä. Osin tämä heijastuu myös kotitalouksien ajankäyttöön, mikä on aiheuttanut työajan pituuden ja mallien moninaistumisen.

Asumisen palveluista eli asukaspalveluista ja niiden tarpeesta on tosin keskusteltu pitkään. Usein keskustelut kuitenkin rajautuvat ikääntyneiden asukkaiden erityyppisiin palvelutarpeisiin, mutta tämä on osin liian rajautunut näkökulma. Palvelujen hyödyntäminen lisääntyy nuorempienkin keskuudessa, jotka tavoittelevat palveluilla enemmän vapaa-aikaa ja helppoutta elämäänsä, ja he ovat tottuneet palveluiden käyttöön. Myös valtio tukee asumisen palvelujen käyttöä kotitalousvähennyksillä, mikä on omalta osaltaan vaikuttanut palvelujen käytön lisääntymiseen aina siihen saakka, kun vähennysoikeutta leikattiin 2020. Kaiken kaikkiaan kysyntää erilaisille palveluille on, mutta kaikesta edellä mainituista tekijöistä huolimatta asukaspalvelujen tarjonta ei ole vielä yleistyneet osana asumisen tarjontaa samalla tavoin kuin esimerkiksi Yhdysvalloissa, joissa asumisen palvelut ovat yksi kilpailutekijä vuokralaisista kilpailtaessa. Suomessa asumiseen liittyvien palvelujen tarjonta osana asumista on vielä aika lailla alkutekijöissään.

Olemmekin käynnistäneet kehityshankkeen asumisen palvelujen kehittämiseksi alan toimijoiden kanssa yhteistyössä. Kehityshankkeessa ovat mukana Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA, Espoon asunnot, HOAS, Kiinteistöliitto Uusimaa, Kruunuasunnot, LOAS, Lännen Palveluyhtiöt, NAL Asunnot, Suomen Kiinteistöliitto ja Y-Säätiö. Hankkeen tavoitteena on kehittää asukaspalvelujen hankinta- ja tarjontamalleja, joita voivat hyödyntää niin taloyhtiöt ja vuokrataloyhtiöt kuin palveluntuottajatkin. Hankkeessa asumisen palveluja tarkastellaan sekä tilojen kautta tarjottavina palveluina, kuten kuntosalit, talopesulat, postihuoneet, että muina palveluina, kuten kotisiivous, nikkarointipalvelut, sisustuspalvelut. Palvelujen kehittäminen mahdollistaa myös asumisen kokonaisvaltaisemman tarkastelun ja erilaisten asumisen arvoelementtien tunnistamisen.

Tänä päivänä asumisen kehittämiseen liittyvä yleinen keskustelu kietoutuu vahvasti asunnon koon, erityisesti pienten asuntojen ja asumisen hinnan ympärille. Asukkaan arvokokemusta tarkastellaan tällöin hyvin kapeasta perspektiivistä ja merkittävä osa asumisen arvoelementeistä jää ottamatta huomioon. Asumisen palveluilla on keskeinen merkitys asukkaiden asumiskokemuksessa ja hyvin toimivilla palveluiden tukevilla yhteistiloilla ja muilla palveluilla voidaan toisaalta lisätä vuokralaisten pysyvyyttä ja asukkaiden tyytyväisyyttä, mutta toisaalta myös mahdollistaa esimerkiksi ikääntyneiden itsenäinen asuminen pidempään kotona. Asumisen palvelujen kehittäminen voi myös mahdollistaa asuntojen brändäämisen ja vuokranantajien kilpailemisen vuokralaisista muillakin tekijöillä kuin edullisella vuokralla ja sijainnilla. Asukkaille monipuoliset asumisen palvelut mahdollistavat laadukkaamman asumisympäristön, joka tukee kokonaisvaltaisesti asukkaan henkistä ja fyysistä hyvinvointia ja luo arvoa elämisen eri osa-alueille.

Toimitusjohtaja TkT Jukka Puhto

Asumisen palvelujen tarve on kasvanut viime vuosina ja yhä useammassa taloyhtiössä ja vuokrataloyhtiössä pohditaan keinoja asukaspalvelujen tarjonnan kehittämiseksi. Olemmekin käynnistäneet Bessissä Asukaspalvelujen hankinta- ja tarjontamallit (ASU) -hankkeen, jossa kehitetään uudenlaisia asukaspalvelujen tarjontamalleja. Hankkeessa kartoitetaan parhaita kansainvälisiä asukaspalvelujen tarjontamalleja, analysoidaan kotimaista palvelutarjontaa, selvitetään asukaspalvelutarpeita ja kehitellään uudenlaisia malleja asukaspalvelujen tarjontaan. Toteutamme hankkeen yhteistyössä ARA:n, Espoon asuntojen, HOAS:n, Kiinteistöliitto Uusimaan, Kruunuasuntojen, LOAS:n, Lännen Palveluyhtiöt, NAL Asuntojen, Suomen kiinteistöliiton ja Y-Säätiön kanssa.

Teimme oppaan isännöintipalvelujen laadun arviointiin ja taloyhtiön ja isännöintiyrityksen välisen yhteistyön kehittämiseen.
Tähän kannattaa tutustua: Isännöintipalvelujen laadun arviointi
Räätälöimme mielellämme halutessanne teidän yritykseenne soveltuvan laatumittariston.

Valtioneuvoston kanslian rakennusalan kilpailukykyä ja rakentamisen laatua käsittelevä tutkimus on päättynyt. Teimme osana tutkimusta laajan kiinteistö- ja rakennusalan yritysten johdon haastattelututkimuksen, jossa kokosimme alan toimijoiden näkemyksiä mm. rakentamisen laadusta, innovaatiotoiminnasta ja kansainvälisestä kilpailukyvystä. Tutustu raporttiin VNK:n kotisivuilta: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-287-926-4.

BES on yksi Tekesin innovaatiosetelin palveluntuottajia. Tekesin tarjoamalla innovaatiosetelillä PK-yritys voi ostaa  uutta tietoa ja osaamista yritykseesi. Setelin arvo on 6 200 € (5 000 € + alv). Asiakas voi käyttää sen innovaatiotoimintaan liittyvien asiantuntijapalvelujen hankintaan. Käyttökohteita voivat olla esim.

• tuote- ja palvelustrategian kehittämiseen liittyvät palvelut
• kokeilut sekä ketterä tuote- ja palvelukehitys
• innovaatioprojektien valmistelu
• tutkimustulosten arviointiin ja hyödyntämiseen liittyvät palvelut

Lisätietoa palvelusetelistä saa Tekesin kotisivuilta.

Digiselvitys 2016 – Digitaalisuuden nykytila ja kehityssuunnat kiinteistö- ja rakennusalalla

BES toteutti yhteistyössä Tampereen teknillisen korkeakoulun Rakennustekniikan laitoksen kanssa talven 2015–2016 aikana kyselytutkimuksen digitaalisen liiketoiminnan nykytilasta ja tulevaisuuden näkymistä kiinteistö- ja rakennusalalla. Kysely lähetettiin 800 yritykselle Talonrakennusteollisuus ry:n, RAKLI ry:n ja Kiinteistötyönantajat ry:n kautta.

Digitalisaatio on tällä hetkellä ajankohtainen aihe kiinteistö- ja rakennusalalla. Alalla koetaan tapahtuneen asenneilmapiirin muutosta myönteisempään suuntaan digitaalisuuden kehittämistä koskien ja selvityksen mukaan tulevaisuudessa alan yritykset ovat investoimassa yhä enemmän digitaalisuuteen kehittääkseen liiketoimintaansa ja erottautuakseen asiakkailleen.

Useimmat yritykset kokevat digitaalisuuden työkaluksi liiketoimintastrategian toteuttamiseksi – digitaalisuus nähdään pääosin työkaluna nykyisen liiketoiminnan tehostamisessa, vähemmän sen uudistajana. Näkemys digitaalisuuden avulla saavutettavista hyödyistä ei ole kuitenkaan selkeä. Keskeisimmiksi digitaalisuuden hyödyntämisen haasteiksi tunnistettiin organisaation ketteryyden puute uusien teknologioiden käyttöönotossa sekä riittämätön teknologinen osaaminen.

Kyselytulosten mukaan digitaalisesti suuntautuneet yritykset ovat kannattavampia ja kasvuhakuisempia kuin perinteiset yritykset. Digitaalisesti suuntautuneet yritykset tavoittelevat digitalisointiin liittyvillä investoinneilla keskimääräistä enemmän uutta liiketoimintaa. Ne myös hyödyntävät digitaalisuutta kokonaisvaltaisemmin, investoivat enemmän ja kokevat saavutettujen hyötyjen olevan merkittävämpiä.

Digiselvitys-hankkeen projektipäällikkönä ja raportin pääkirjoittajana on toiminut BESin toimitusjohtaja TkT Jukka Puhto. Kyselyn analysoinnista ja toteutuksesta vastasi BESin asiantuntija Jan-Erik Gussander. Hanketta koordinoi Tampereen teknillisen yliopiston puolesta professori Jukka Pekkanen. Selvitystä ovat rahoittaneet Talonrakennusteollisuus ry, Helsingin opiskelija-asuntosäätiö, Pohjola Rakennus, Rapal, Skanska ja YIT.

BES tarjoaa aiheesta kiinnostuneille alan yrityksille työpajan fasilitointia, jossa käsitellään digitaalisen liiketoiminnan kehittämisen mahdollisuuksia ja tunnistetaan liiketoiminnan kannalta keskeiset digitaalisen liiketoiminnan kehittämisalueet. Lisätietoa tarjoaa Jukka Puhto.

Lataa Digiselvitys 2016: Digitaalisuuden nykytila ja kehityssuunnat kiinteistö- ja rakennusalalla

BESin toimitusjohtaja Jukka Puhto väitteli menestyksekkäästi 22.4.2016 Aalto-yliopiston Rakennustekniikan laitoksella kiinteistöpalvelujen hankinnoista. Väitöstyössä tutkittiin palveluntuottajan valintaan vaikuttavia tekijöitä ja siinä muodostettiin nelikenttämalli tilaajan ja palveluntuottajan välisistä suhteista perustuen hankinnan suhteelli

seen volyymiin ja kokonaisvolyymiin. Väitöstyössä tarkasteltiin 11 suomalaisen yrityksen kiinteistöpalvelujen hankintatapoja.

Tutkimus lisää ymmärrystä toimitilajohtamisen tutkimusalueella sekä tilaajan että palveluntuottajan välisen suhteen muodostumisesta ja palveluntuottajan valinnasta erilaisissa suhdetyypeissä.

Väitöskirjaan voit tutustua tästä:

Paikallisesta ostamisesta valtakunnallisiin kumppanuuksiin : palveluntuottajan valinta kiinteistöpalveluhankinnoissa

BES oli mukana järjestämässä Tekesin Rakennettu ympäristö -ohjelman tulosseminaaria 3.10.2014 FinnBuild-messujen yhteydessä. Seminaarin päätteeksi julkistettiin myös raportti, johon on koottu korjausrakentamiseen liittyvien hankkeiden tuloksia.

BESin Suvi Nenonen toimi Tekesin Rakennettu ympäristö -ohjelman koordinaattorina, jossa rahoitettiin infra-, korjaus- ja hyvinvointirakentamiseen liittyviä kehitysprojekteja vuosina 2009–2014. Tavoitteena oli parantaa alan tuottavuutta, aikaansaada teollisia kokonaisratkaisuja sekä kehittää hankintoja. Korjausrakentamisen osalta tärkeimmät painopisteet olivat tuottavuuden parantaminen, teolliset kokonaisratkaisut sekä hankintojen kehittäminen.

Korjausrakentamisen palvelut ja markkinat ovat monipuolistuneet ja teknistyneet muun muassa talotekniikan kehittymisen ansiosta. BESin asiantuntijat olivat mukana koostamassa julkaisua ohjelman tuloksista. Korjausrakentaminen – palveluja ja teollista toimintaa -julkaisussa esitellään valikoitu otos korjausrakentamisen teemaan liittyvistä kehitysprojekteista, jotka osaltaan vievät korjausrakentamista ja siinä käytettäviä menetelmiä eteenpäin.

Tutustu tulosseminaarin esityksiin ja Korjausrakentaminen – palveluja ja teollista toimintaa -julkaisuun.

Nyt meidät on helppo muistaa – olemme BES. Yrityksen nimenmuutoksen ohella päivitimme kotisivumme ja visuaalisen ilmeemme. Tarjoamme kattavasti rakennetun ympäristön asiantuntijapalveluita.

BES fasilitoi pääkaupunkiseudulla toteutetun NUAS-seminaarin Campus development – From outside to inside, from present to future. Seminaarissa pohdittiin kampuskehittämisen ajureita, oppimisympäristöjä ja tulevaisuuden kampuksia. Seminaarissa pidetyn työpajan yhteenvedon löydät tästä.

Eurooppalainen toimitilajohtamisen konferenssi EFMC 2014 pidettiin kesäkuussa Berliinissä. Siellä Robert Eriksson BESistä esitti Suomen yliopistokiinteistöjen tutkimus- ja kehityshankkeen ensimmäisiä tuloksia pohjoismaalaisten kumppaneitten kanssa. Esityksen löydät tästä.